”Haluan muuttaa asenteita”

Diak hallinnoi vuosina 2016–2018 kaksi valtakunnallista kehittämishanketta, joilla pyrittiin parantamaan romanien osallisuutta yhteiskunnassa.

Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa pyrittiin sujuvoittamaan romanien koulutuspolkuja ja tukemaan koulutukseen hakeutumista, kun taas Nevo tiija – uusi aika -hankkeen tavoite oli kohentaa romanien työllistymistä. Jälkimmäinen muistetaan runsaasti mediahuomiota saaneesta Työnimi-mainoskampanjasta.

Hankkeet olivat suurimpia Suomessa järjestettyjä romaniaiheisia hankkeita. Molempien työntekijöistä valtaosa oli romanitaustaisia.

Kampanjoiden kasvot

Anette Lindström, 26, oli mukana Tšetanes naal -hankkeen ohjausryhmässä nuorten edustajana.

Lindström osallistui hankkeen toimintaan monin tavoin.  Hän esimerkiksi toimi hankkeessa tehtyjen kampanjoiden kasvoina. Lindström esiintyi Diakin videolla, jolla osallistuttiin ammattikorkeakoulujen Kärjet-kilpailuun vuonna 2018. Lisäksi Lindström oli peruskoulun opettajille ja henkilökunnalle suunnatun Älä oleta -kampanjan mannekiini. Kampanjalla pyrittiin vaikuttamaan henkilökuntaan niin, että he osaisivat tunnistaa ennakkoluulonsa ja tarjota myös romaninuorille sopivaa jatkokoulutusta.

Edustustyöt eivät tuntuneet vierailta, sillä Lindströmillä oli runsaasti aikaisempaa kokemusta esiintymisestä. Hän oli ollut järjestämässä tapahtumia, työskennellyt juontajana, sekä ollut televisiossa haastateltavana.

– Olen ulospäinsuuntautunut. Ei haittaa yhtään olla kuvattavana, Lindström naurahtaa.

Mentorista oli hyötyä

Osana Tšetanes naal -hanketta järjestettiin mentorointitoimintaa, jossa osallistujille valittiin vanhempi mentori. Lindström sai mentorikseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Merja Ekqvistin.

– Kaikki lähti siitä, että hän kuunteli, kun kerroin itsestäni ja toiveistani. Hän jäi kuuntelemaan minua ja sanoi, että onpa kiinnostavia näkökulmia romaneista, joita hän ei ollut ajatellut tai edes kuullut. Niiden pohjalta työstimme ajatuksiamme yhdessä.

Ekqvist järjesti pääkaupunkiseudulla aamukahvitilaisuuksia, joihin osallistui Työ- ja elinkeinotoimiston sekä  Ohjaamon johtoa. Lindström kertoi kokemuksistaan ja näkemyksistään siitä, miten eri toimijat voisivat parhaiten palvella romaninuoria heidän tullessa palvelutilanteisiin.

– En minä pääsisi aluehallintoviraston ylijohtajalle puhumaan ilman tällaista hanketta, Lindström toteaa.

– Me tarvitsemme sekä kenttätyöntekijöitä että johtajia, jotka näkevät tarpeelliseksi ottaa tällaisia asioita esille.

Hankkeen tulokset pitäisi saada istutettua rakenteisiin

Lindström oli tyytyväinen sekä siihen, miten hän itse hyötyi hankkeesta, kuin myös sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Hän kuvasi kahden valtakunnallisen hankkeen kokonaisuutta adjektiivein innovatiivinen, erilainen ja vaikuttava.

Työnimi-kampanjan mahdollisella myötävaikutuksella monet kaupungit ovat alkaneet järjestää rekrytointinsa niin, että hakijan nimi ei näy rekrytoijalle. Anonyymia rekrytointia pidetään askeleena kohti yhdenvertaisuutta, jolla työnantajia herätellään omiin piileviin, ehkä tiedostamattomiin ennakkoluuloihin.

Lindström on iloinen kampanjan näkyvyydestä ja vaikutuksista, mutta skeptinen anonyymin rekrytoinnin suhteen.

– Ratkaisun pitäisi olla se, että jokainen voi omalla nimellään olla oma itsensä.

Hankkeen ainoa huono puoli oli Lindströmin mukaan se, että se ylipäätään loppui.

– Hanke on hanke: se loppuu. Mitä siitä jää elämään? Lindström pohtii.

– Hankkeen tulokset pitäisi saada istutettua rakenteisiin.

Tulosten juurruttamiseen onkin pyritty vaikuttamaan. Hankkeiden loppujulkaisussa Uskalla, It’s possible – romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut esitellään useita mallinnuksia, joiden avulla hankkeen käytännöt voidaan viedä työelämään, koulutusorganisaatioihin ja käytäntöön.

Kehittäminen kiinnostaa

Hankkeen myötä Anette Lindström on päätynyt tekemään monenlaisia asioita. Hankkeen Facebook-sivuilla Lindströmin silmiin osui ilmoitus hanketyöntekijän pestistä Diakin Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hankkeessa, mihin hänet lopulta myös valittiin.

Osana Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hanketta Lindström osallistui myös valmentaviin korkeakouluopintoihin, joiden kautta hän päätyi Diakiin sosionomi-diakoniopiskelijaksi. Opinnot on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyllä.

Opintojen jälkeen Lindströmiä kiinnostavat erilaiset kehitystehtävät.

– Haluan kehittää palveluita ja rakenteita, muuttaa asioita ja asenteita.

Myös mentorointi kiinnostaa. Lindström suunnittelee tekevänsä opinnäytetyön mentoroinnista ja sen vaikuttavuudesta.

– Ehkä tulevaisuudessa voin jopa jatkaa mentorointityötä jollain tavalla. Voisin yhdistää mentoroitavia ja mentoreita.

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimia Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeita rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. Valtakunnallisessa työssä oli mukana lukuisia kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea.

Teksti: Mikael Helenius
Kuva: Meeri Utti